Sisäilma-asioista puhutaan tasaisesti sekä korjaus- että uudisrakentamisen yhteydessä. Kuinka paljon rakennusautomaatiolla voidaan vaikuttaa sisäilmaan?
Nykykiinteistöissä rakennusautomaation avulla automatisoidaan yleensä ilmanvaihtokoneiden toiminta, lämmönsäätely, valojen toiminta sekä esimerkiksi ovien lukitukset. Pyrkimyksenä on luoda viihtyisät olosuhteet, ja sisäilmalla on tässä tärkeä rooli.
Paine-erojen säätely tärkeää
Verrattuina moniin muihin maihin Suomen ilmanlaatu on loistava. Hengittämämme ilma sisältää silti esimerkiksi liikenteestä, teollisuudesta ja puunpoltosta syntyviä epäpuhtauksia. Siksi sisäilman suodattaminen on erityisen tärkeää.
DDC-Tekniikka käyttää hankkeissaan usein suomalaisen Produalin antureita. Anturit tarjoavat tarkkaa dataa esimerkiksi rakennuksen lämpötilasta, kosteudesta ja paine-eroista.
Produalin tuotepäällikön Antti Sallin mukaan sisäilma suodatetaan Suomessa todella hyvin: ulkoilmassa olevat, terveydelle haitalliset pienhiukkaset saadaan tehokkaasti poistettua ilmanvaihtokoneiden suodattimilla.
Suodattamisen lisäksi Salli nostaa esiin paine-erojen oikean säätelyn merkityksen, jotta sisäilma pysyy puhtaana. Paine-eroja säädellään juurikin rakennusautomaation avulla.
”Paine-eron kiinteistön sisällä verrattuna ulkoilmaan tulee olla sopiva. Jos kiinteistön sisälle muodostuu tarpeettoman suuri ylipaine, se esimerkiksi voi painaa kosteutta kiinteistön rakenteisiin kun taas ylisuuri alipaine vetää korvausilmaa sieltä mistä voi kuten ovien ja ikkunoiden raoista mikä aiheuttaa vedon tuntua. Tämä on pitkään jatkuessa rakennukselle haitallista. Paine-eroilla myös pidetään tiloja puhtaina. Esimerkiksi sairaaloissa sen avulla varmistetaan, että virukset ja muut epäpuhtaudet eivät kulkeudu steriiliin tilaan”, Salli kertoo.
Ilmanvaihdolla suuri merkitys hyvinvointiin
Hyvässä sisäilmassa merkittävä rooli on ihmisen tuottamalla hiilidioksidilla – tai lähinnä sen mahdollisimman vähäisellä määrällä.
”Hiilidioksidi ei aiheuta ongelmia kiinteistöille eikä suoraan terveyteen, kuten pienhiukkaset. Sen sijaan hiilidioksin määrä sisäilmassa vaikuttaa jaksamiseen ja keskittymiskykyyn”, Salli täsmentää.
Vaikka oikealla ilmanvaihdolla pyritään vaikuttamaan hiilidioksidin määrään, käytettävien tilojen todellisia hiilidioksiditasoja voi olla hyvä mitata.
Salli antaa esimerkin:
”Viiden hengen kokoontumistilassa saattaakin kokoontua kymmenen henkeä. Ilmanvaihto ei pysty vaihtamaan ilmaa tarpeeksi tehokkaasti, joten hiilidioksidipitoisuus nousee usein nopeasti. Tällöin kokoustilan olosuhdeanturi voisi antaa ilmoituksen huonontuneista olosuhteista ja kokoustajien kannattaisi pitää tauko.”
Usein rakennusautomaatiourakoitsija törmää ilmanvaihtoon liittyviin haasteisiin erilaisten toimistoremonttien yhteydessä. DDC-Tekniikan toimitusjohtaja Jussi Leinonen muistuttaa, että rakennusautomaation antureilla pystytään havaitsemaan tarve ilmanvaihdon tehostamiselle vain, jos ilmanvaihtojärjestelmä on alun perin rakennettu sitä varten.
”Näin ei suinkaan aina ole. Toimistotiloissa huoneiden käyttötarkoitusta saatetaan remontissa muuttaa yhdistämällä pienempiä huoneita suuremmiksi. Jos kahden pienemmän huoneen ilmamäärät on mitoitettu yhdelle hengelle ja niistä tehdään neuvotteluhuone, ei ilman määrää pystytä lisäämään, jos iv-järjestelmä on mitoitettu pienille ilmamäärille.”
Ratkaisuna on ottaa jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa huomioon iv-järjestelmän muuntojoustavuus.
Mittausdatan merkitys kasvaa
Sisäilmaan vaikuttaviin vakavampiin ongelmiin, kuten rakenteisiin livahtaneeseen kosteuteen, ei ole yhtä ratkaisua.
”Kosteusvauriot ovat yleensä monen tekijän summia. Yksi merkittävä syy kosteusvaurioiden syntyyn ovat rakennusvirheet”, Salli toteaa.
”Rakennusautomaatiota tehdessä on tietysti oletettava, että kaikki rakennuksessa on kunnossa. Rakennusautomaatiolla saati antureilla ei voida korjata rakennusvaiheen virheitä, mutta automaation ja antureiden tuottama mittausdata kyllä auttaa virheiden huomaamisessa.”
Nykyään on mahdollista hyödyntää referenssirakennuksia mittausdatan analysoinnissa. Kun dataa saadaan kerättyä useista samankaltaisista rakennuksista, ne toimivat referensseinä toisilleen. Jos jossakin rakennuksessa nähdään muutoksia energiankulutuksessa tai kosteudessa verrattuna toisiin samanlaisiin, voidaan tähän tarttua ennen kuin varsinaisia ongelmia ilmaantuu.
”Kiinteistönhallinta on aina pitkäjänteistä työtä. Tällainen datalla johtaminen vaatii myös pidempää mittausta ja asiantuntevaa tulkintaa”, Salli muistuttaa.
